Saimme järjestää ensimmäisen yhteistilaisuutemme paikassa, joka säteilee suomalaista merenkulun historiaa. Hamarilaisen Lönnforsin telakan punamullattu venevaja saattaa näyttää asiaan perehtymättömän silmissä vinksottavalta ladolta, jonka tilalle moni maallikko mielisi rakentaa hulppeilta huviloita. Paikka on kuitenkin hamarilaisen telakkahistorian viimeinen elävä linnake.
Kylän tunnettu laivanrakennusperinne ulottuu ainakin 1700-luvulle, mutta veneväylä Sahasaarten ja kylän välillä oli vilkkaassa käytössä jo tuhat vuotta sitten. Hamarista on lähdetty valtamerille, Hamarissa on valmistettu maamme ensimmäiset yksityyppiveneet ja Hamarissa on rakennettu Suomen parhaiden konstruktöörien piirtämiä laivoja.
Hamarilaisen merihistorian tunnetuin dokumentoija oli Albert Edelfeldt, jonka lukuisiin töihin tallentui paitsi paikallista rantatunnelmaa myös telakoilla valmistuneita aluksia. Kuvattavaa riitti, sillä Edelfeldtin aikoina Haikon redillä saattoi maata kymmeniä purjelaivoja.
Kaupungin satama-alueen paikalla toimi 1900-luvun alussa Hammars Båtvarf. Yhtiön johtajaksi rekrytoitiin arkkitehti Gustaf Estlander (1876-1930), joka lukeutuu niin Suomen kuin Ruotsinkin tärkeimpiin venesuunnittelijoihin. Kaikki Estlanderin piirtämät veneet luokitellaan nykyään klassikoiksi ja kaikki hänen suunnittelemansa talot kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Yksi niistä on NJK:n paviljonki (Klippan) Valkosaaressa.
Estlanderin johtamalla Hamarin telakalla rakennettiin vuosisadan vaihteessa 14 nopean huvipurren sarja. Niitä on kutsuttu Suomen ensimmäisiksi yksityyppiveneiksi.
Hiipuva purjelaivojen aikakausi sai uuden sysäyksen ensimmäisen maailmansodan jälkeen,
kun kuljetuskalustosta oli huutava pula. Hamarin telakalla alkoi kahden nelimastoisen moottorikuunarin, Reginan ja Rexin rakentaminen. Vuonna 1919 valmistuneiden sisaralusten piirustuksista vastasi Gösta Kyntzell (1882-1961).
Huippusuunnittelija Kynzellin piirtämiä veneitä
on purjehtinut olympiaradoillakin. Yksi hänen luomuksistaan, Wileniuksen telakalla vuonna 1952 valmistunut int 5.5 Pohjantähti kelluu poijupaikalla Lönnforsin telakan edustalla ja osallistuu kansallisiin kilpailuihin seuran lipun alla.
Telakan toiminta elpyi vielä hetkeksi toisen maailmansodan jälkeen, kun nykyisen Seon kulmilla alkoi sotakorvauskuunareiden valmistaminen. Kuunareita piirsi Åbo Båtvarfin ja Laivateollisuuden teknisenä johtajana uraa tehnyt Jarl Lindblom (1902-1985). Suuri yleisö tuntee hänet mm. klassisen Utö-kryssaren isänä, Henrik Ramsayn Regina-veneen ja Göran Schildtin Daphnen piirtäjänä.
Itänaapuri sai kuunarinsa ja isojen alusten valmistus kylässä loppui, mutta hamarilainen veneenrakennus jatkui urheilukentän kupeella. Herbert ”Häbä” Lönnforsin (1931-2020) kotiveistämössä syntyi kymmeniä Vikla-veneitä, Vasamia ja muita pienveneitä. Kuusikymmentäluvun lopulla Lönnfors perehtyi lasikuiturakentamiseen ja alkoi valmistaa nopeita 505-kilpapursia. Mm-tasollakin menestyneet Lönnforsin viisnollavitoset tunnettiin korkeasta laadustaan.
Höyrysahan telakan sulkeuduttua Herbert Lönnfors perusti sen paikalle nykyisen telakan (1966) ja jatkoi toimintaa vielä uudella vuosituhannella. Viimeinen hamarilainen veneenveistäjä seilasi ikuisille vesille kesäkuussa 2020.
Perinne jatkuu yhä Häbän pojanpoikien, Anders ja Jens Lönnforsin luotsaamana. Vanhat vinssit kirskuvat tämänkin kauden päätteeksi, kun veneitä kitkutetaan punaiseen vajaan. Telakka on hiukan rosoisenakin uniikki siivu paikallishistoriaa, merenkulun perinteitä ja persoonallista kylämiljöötä. Sellaisen ympäristön vaaliminen on kulttuuriteko, joka kasvattaa myös ympäröivän asuinalueen arvoa. Arvostamme yhteistyötä perinteisen telakan kanssa, joka toimii monen jäsenemme venepaikkana.
Hamarin purjehtijoilla ei ole omaa satamaa, vaan keskitymme ydintoimintaamme.
Seuramme seilaa ensimmäisiä mailejaan, mutta olemme ylpeitä siitä, että saimme aloittaa matkamme näin ainutlaatuisessa ympäristössä. Seuramme jäsenillä on lukuisia klassikkoveneitä, joita ylläpidetään ja entisöidään harrastajavoimin, osa myös kilpailee aktiivisesti.
Uskomme, että meillä on eväät osallistua tämän hienon tradition vaaliseen ja puhaltaa siihen uusia tuulia.
Juho Peltonen
Yhdistyksen sihteeri
Comments