“Bileet Anniaralla”, kuuluu huuto loppukesän hämärässä yössä Äggskärin grillikatoksesta. Ääni kuuluu veneelle suuntaavalle kipparille. Huuto mitä ilmeisimmin kantautui hyvin muiden saaressa olevien korviin, sillä vene alkoi täyttyä nopeasti. Pian laskinkin veneessämme olevan peräti 16 ystävää tai vielä puolituttua.
Ostimme Anniaran alkuvuonna 2020 Helsingin Verkkosaaresta. Puhun meistä, sillä veneellä on kolme omistajaa: Susanna, Viki ja minä. Anniara on vuonna 1957 Ruotsissa mahongista valmistettu Laurin-koster 32. Saamiemme tietojen mukaan Anniara on rungoltaan todella kilpailukykyinen. Se onkin voittanut vuoden 1962 Gotland Runtin. Sen sisarvene Casella ll, jonka kotisatama oli Porvoonjoella voitti kisan pari vuotta aiemmin. Casella ll myytiin pois Porvoosta kuukauden päästä Anniaran saapumisesta.
Ensimmäinen kesämme oli pitkä. Huhtikuussa, kevään toisessa yhteislaskussa olimme jo mukana ja saimme Anniaran veteen. Olimme valmistautuneet suureen allasosastoon pilssissä parilla uppopumpulla, mutta vettä ei tainnut tulla juuri mistään kolosta. Kesä sisälsi myös yöpurjehduksia Emäsalon ympäri, viikonloppureissuja lähisaaristossa ja pitkiksi venyneitä iltoja Anniaran salongissa hyvässä seurassa.
Kesän kruunasi Hamarin purjehtijoiden syysregatta. Anniara purjehti hyvin ja kesti keliä. Havaitsimme myös, kosterimme vetää ihmisiä puoleensa kuin hunaja konsanaan. Tai ehkä Anniara lähinnä hakeutuu ihmisten lähelle, ja tämä olikin vain meidän epätoivoista filosofointia.
Olen täysin vakuuttunut, että Anniara on alun perin saanut nimensä 1956 julkaistun Harry Martinsonin Aniara -runon pohjalta. Runo on fiktiivinen kuvaus Aniara nimisestä avaruusaluksesta, joka ajautuu pois kurssiltaan pitäen kuitenkin matkustajat ja miehistön elossa monia vuosikymmeniä säilyen itse miljoonia vuosia. Runon mukaan Aniaralla kuljetettiin ihmisiä turvaan Marsiin ilmastonmuutoksen tuhoamasta Maasta. Tiettävästi sanaa ja nimeä Aniara tai Anniara ei ole käytetty runoa aiemmin muuhun kuin terminä astrologiassa. Ehkä Anniara on keino itselleni paeta maailmassa tapahtuvaa muutosta - tai olisiko se muuttumattomuutta? Anniara on vene, joka toimii miljöönä loputtomalle näytökselle ihmisestä ajassa ja avaruudessa. Roolimme tässä näytöksessä ei ole vielä täysin paljastunut, mutta ainakin se sisältää ripauksen kilpailua, retkeilyä ja tietenkin biletystä.
Pääosin vene on hyvässä kunnossa, mutta kuten useimmista puuveneistä, löytyy tästäkin kunnostettavaa. Aiommekin talven aikana kunnostaa Anniaran esittelykelpoiseksi niin Viaporin Tuopin iltajuhlaan kuin Itämeren kovimmille myrskyille.
