HAMARIN PURJEHTIJOIDEN JÄSENYYS
Tällä hetkellä Hamarin purjehtijoiden jäsenet nauttivat yhteisöllisen tekemisen, oppimisen ja hyvän fiiliksen lisäksi seuraavista jäseneduista:
-
Katsastus
-
Perälippu
-
Työkalu- ja talkoopankki
-
Näytöt käytännön veneilyosaamisesta kansainvälisen huviveneen pätevyyskirjaa varten
-
Kevytveneitä seuralaisten käytössä Lönnforsin telakalla, Höylääjäntie 9, 06650 Hamari
-
Veneilyaiheinen käsikirjasto Kahvilakirppis Hängassa, Rinnetie 9, 06650 Hamari
-
Suomen purjehdus ja veneily-lajiliiton jäsenedut
-
Purjeveneosaamista ja -arvailua livenä ja online foorumissa.
Toimintaa kehitetään jatkuvasti jäsenten toiveiden mukaisesti. Tervetuloa mukaan!
Jäsenhakemukset käsitellään yhdistyksen hallituksen kokouksissa kuukausittain. Hakijoihin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Jäsenyys on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Laskutus tapahtuu kerran vuodessa keväällä tai hakemuksen hyväksynnän jälkeen mikäli ajankohta on laskutusajankohtaa myöhäisempi.
Jäseneksi voi liittyä ilman venettä tai laituripaikkaa Hamarista. Seuralla ei ole omaa laituria, toimimme hyvässä yhteistyössä paikallisen telakan kanssa. Myös ulkopaikkakuntalaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Asioilla on tapana järjestyä.
HAMARIN PURJEHTIJAT RY:n SÄÄNNÖT:
Voimassaolevat säännöt: 12.06.2020
1§ NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Hamarin purjehtijat ry ja sen kotipaikka on Hamari, Porvoo. Yhdistyksen kieli on suomi.
2§ TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää purjehdus- ja veneilyharrastusta sekä vahvistaa ainutlaatuisen Porvoon saaristoluonnon, paikallisen historian ja kulttuurin arvostusta. Seura haluaa olla merkittävä, aloitteellinen ja eri tahot yhteenkokoava toimija omalla toiminta-alueellaan. Hamarin purjehtijoiden toiminnassa korostuu yhteinen tekeminen, viihtyminen, yksilöiden kunnioittaminen ja toisilta oppiminen. Yhdistyksen toimintaan voivat osallistua kaikki, joita kiinnostavat purjehdus ja veneily, hyvä merimiestapa, Itämeren hyvinvointi ja yhteisöllinen toiminta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - järjestää kilpa-, matka-, retki-, yhteis- ja harjoituspurjehduksia - järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, kokouksia sekä muita veneilijöiden tapaamisia - harjoittaa julkaisutoimintaa - toimii yhteistyössä saaristolaisten, muiden yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää yleisötilaisuuksia, kursseja ja leirejä, arpajaisia ja keräyksiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita.
3§ LIPPU
Yhdistyksen tunnuksena on valtioneuvoston vahvistama lippu.
4§ JÄSENYYS
Yhdistyksen jäseniä ovat: - varsinaiset jäsenet - nuorisojäsenet - kannattajajäsenet. Varsinaiset-, nuoriso- ja kannattajajäsenet hallitus hyväksyy hakemuksen ja siihen liittyvän yhdistyksen kahden jäsenen antaman suosituksen perusteella.
Nuorisojäseneksi hallitus voi hyväksyä enintään 15 vuotiaan. Nuorisojäsen voi halutessaan hakea varsinaista jäsenyyttä sen vuoden alusta lähtien, jona hän täyttää 16 vuotta. Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön. Kannattajajäsenen liittymismaksusta päättää hallitus. Varsinaiset jäsenet ja nuorisojäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan syyskokouksen määräämän vuosimaksun. Kannattajajäsenet ovat velvollisia vuosittain suorittamaan hallituksen määräämän vuosimaksun. Täydet jäsenoikeudet ovat varsinaisilla jäsenillä. Liittyessään yhdistykseen jäsen sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, yhdistyksen kokouksen tekemiä päätöksiä sekä hallituksen antamia ohjeita ja suorittamaan yhdistykselle tulevat maksut oikea- aikaisesti.
5§ JÄSENEN EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä tekemällä siitä yhdistyslain mukaisen ilmoituksen.
6§ JÄSENEN EROTTAMINEN
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen, yhdistyksen kokouksen päätösten, hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten tai hyvien tapojen vastaisesti tai, joka saamastaan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta laiminlyö yhdistykselle tulevien maksujen suorittamisen. Erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tehdä asiasta yhdistyksen hallitukselle kirjallinen valitus, jonka perusteella hallituksen on alistettava päätöksensä yhdistyksen seuraavan kokouksen ratkaistavaksi. Jos erottamisen perusteena on yhdistykselle tulevien maksujen laiminlyönti, ei erottamispäätöksestä voi valittaa.
7§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Syyskokous valitsee hallituksen, johon kuuluu 6-8 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan kommodorin (puheenjohtaja) ja varakommodorin (varapuheenjohtaja). Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain. Vain varsinaiset jäsenet voivat kuulua hallitukseen. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, joista ainakin yksi on kommodori tai varakommodori, on saapuvilla. Hallituksen kokoukseen voi osallistus tietoliikenneyhteydellä tai muulla teknisellä apuvälineellä. Hallitus kokoontuu kommodorin tai varakommodorin kutsusta tai jos kaksi hallituksen jäsentä sitä haluaa. Hallituksella on oikeus antaa ohjeita ja määräyksiä kaikista yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista. Hallitus päättää yhdistyksen palvelukseen otettavasta henkilökunnasta ja sen työehdoista.
8§ TOIMIKUNNAT
Tarpeen vaatiessa voi hallitus asettaa toimikuntia. Toimikuntien jäsenet vahvistaa hallitus vuosittain.
9§ TOIMINTAKAUSI
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on yhdessä toimintakertomuksen kanssa annettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta toiminnantarkastajalle, joka antaa suorittamastaan tarkastuksesta lausunnon kevätkokoukselle. Toiminnantarkastajan on jätettävä lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.
10§ NIMEN KIRJOITUS
Yhdistyksen nimen kirjoittavat kommodori yhdessä varakommodorin kanssa tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa.
11§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on vuosittain kaksi. Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää tiettyä ilmoitettua asiaa varten. Viime mainitussa tapauksessa kokous on pidettävä neljän viikon kuluessa pyynnön esittämisestä, ei kuitenkaan heinäkuussa. Yhdistyksen kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain kokouskutsussa ilmoitetuista asioista.
12§ KOKOUSKUTSU
Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle hallituksen toimesta vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu julkaistaan joko jäsenille lähetetyllä kirjeellä, sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai yhdistyksen verkkosivulla.
13§ KEVÄTKOKOUS
Kevätkokouksen avaa kommodori tai varakommodori. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Esitetään hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus, tilit sekä toiminnantarkastajan antama lausunto päättyneeltä toimintavuodelta. 4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 7. Keskustellaan muista mahdollisesti esille tulevista asioista.
14§ SYYSKOKOUS
Syyskokouksen avaa kommodori tai varakommodori. Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Esitetään hallituksen laatima tulevan vuoden toimintasuunnitelma. 4. Esitetään hallituksen laatima tulevan vuoden tulo- ja menoarvioehdotus. 5. Päätetään toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion hyväksymisestä sekä 4.§:ssä mainittujen vuosimaksujen suuruudesta. 6. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä tulevaksi vuodeksi. 7. Valitaan hallituksen jäsenet tulevaksi vuodeksi. 8. Valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö tarkastamaan yhdistyksen seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa. 9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10. Keskustellaan muista mahdollisesti esille tulevista asioista.
15§ ÄÄNESTYS KOKOUKSISSA
Yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänioikeus kokouksissa on 4.§:ssä mainituilla varsinaisilla jäsenillä. Äänten mennessä tasan on puheenjohtajan mielipide ratkaiseva. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Kaikki vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin kokouksessa läsnä oleva jäsen sitä vaatii. Muissa asioissa äänestetään avoimesti, ellei kokouksen enemmistö toisin määrää.
16§ VENELUETTELO
Yhdistys pitää luetteloa niistä yhdistyksen jäsenten veneistä, joilla on oikeus käyttää seuralippua.
17§
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Näitä sääntöjä voidaan muuttaa, jos siitä tehtyä ehdotusta kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa kannattaa vähintään 3⁄4 kokouksessa annetuista äänistä.
18§ YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa ja päätöstä on molemmissa kokouksissa kannatettava vähintään 4/5 annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat johonkin veneilyä lähellä olevaan tarkoitukseen siten, kuin jälkimmäisessä purkamisesta päättävässä yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä päätetään.
19§ YHDISTYSLAKI Muutoin sovelletaan voimassa olevan yhdistyslakia.