Merellä vietetty aika on monelle vapaa-ajan kohokohta, ja Itämeri on rakas ympäristö suomalaisille – niin purjehtijoille kuin muillekin vesillä liikkujille. Itämerellä ollaan käyty vähintään risteilyllä. Hauras Itämeri tarjoaa meille hyvinvointia ja elämyksiä sekä eläin- ja kasvilajeille kodin, mutta samalla se tarvitsee huolenpitoamme enemmän kuin koskaan.
Itämeri on erityisen herkkä ekosysteemi. Se on matala ja vähäsuolainen meri, jossa ravinteiden ylikuormitus, rehevöityminen ja saasteet ovat suuria uhkia. Itämeren suojelu ei ole vain tutkijoiden tai ympäristöjärjestöjen asia, vaan jokainen meistä voi tehdä paljon sen hyväksi – samalla kun nautimme sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Yksi tapa vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen on osallistua Itämeripäivään, jota vietetään elokuun viimeisenä torstaina. Kansallisen tapahtuman järjestää John Nurmisen säätiö jo kuudetta kertaa. Tänä vuonna tapahtuma jalkautui myös Porvoon keskustan tuntumaan.
Paljon kävijöitä ja yhteisöllisyyttä
Porvoon keskustan välittömässä läheisyydessä Länsirannalla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas Wileniuksen telakka ja sen laiturit tarjosi upean miljöön Porvoon ensimmäiselle Itämeripäivälle. Vuonna 1932 aloittaneella Wileniuksen telakalla yhdistyy vuosisatojen veneenrakentamisen käsityöperinne ja Itämeri. Tapahtuman venenäyttelyssä olikin useampi edelleen käytössä oleva telakalla rakennettu puuvene. Wileniuksen telakan toiminta on tällä hetkellä vaarassa päättyä pysyvästi Länsirannan alueen kilpailutuksen seurauksena, mutta yhdistyksen edustajat ovat toiveikkaita jatkon suhteen.
Itämeripäivä sai samanhenkiset ihmiset kokoontumaan elämykselliseen kaikille maksuttomaan tapahtumaan sankoin joukoin. Näytteilleasettajia ja vierailijoita kiinnosti yhteinen tekijä: vesi, Itämeri. Useissa keskusteluissa nousi esille luontoyhteys ja meren parantavat ominaisuudet.
Näytteilleasettajia oli kaikkiaan yli 25: paikallisia merellisiä harrasteseuroja, ympäristöyhdistyksiä ja merellisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Porvoolainen seurayhteistyö vaikuttaa olevan hyvissä kantimissa.
Itämeripäivä tarjosi kävijöilleen monipuolista ohjelmaa ja yhteisöllisyyttä. Tarjolla oli mm.: jollasimulaatio, kanoottikokeilut, ajeluja Porvoonjoen ja Itämeren yhtymäkohdalle, meriaiheista kirppistelyä, venenäyttely, esiintyvää taidetta, yhdistyksien ja seurojen esittelyä, ja meripelastuksen (SAR) toiminnan esittelyä.
Itämeripäivän järjestämisen Porvoossa mahdollisti Porvoon kaupungin osallistuva budjetti, jossa asukkaat saavat esittää ideoita ja äänestää niistä jatkoon pääsevät sekä sponsoreina Itäväylä ja Borgåbladet.
Merellisen harrastuksen pariin pääsee pienellä panostuksella
Vesillä ja veden äärellä voi harrastaa monenlaista suplautailusta mato-onkimiseen ja moottoriveneilyyn. Moni kuitenkin tuntuu ajattelevan, että merelliset harrastukset, kuten purjehdus on kallista. Tapahtumassa oli useitakin pursiseuroja edustettuina ja kaikilla näytti olevan melkein jatkuvasti keskustelijoita ständeillään. Laji kiinnostaa ja meri vetää puoleensa.
Mitä purjehduksen aloittaminen sitten maksaa? Keskustelin porvoolaisen pursiseuran BBS:n edustajan kanssa ja hän kertoi, että juniorin jäsenmaksu on kaudeksi huhtikuusta lokakuuhun n. 30e, lainajolla n. 100e/kausi ja ammattilaisvalmennukset n. 300e/kausi, jotka käsittää kaksi kertaa viikossa harjoitukset sekä kerran viikossa seuran omat kilpailut valmennuksen ohjauksessa. Lajin pariin pääsee edullisesti.
Aloitin itse purjehdusharrastuksen tänä kesänä. Purjeveneet ja meri ovat aina vetäneet puoleensa, mutta en ollut koskaan ennen purjehtinut tai edes ollut purjeveneen kyydissä. Meren hyvinvointia luovan voiman lisäksi lajissa kiehtoi se, että koko perhe voi osallistua.
Kävin teorian oppimiseksi verkkokurssin purjehduksesta, mutta esimerkiksi kirjastoista ja verkosta löytyy runsaasti ilmaiseksi materiaalia teoriaan. Eikä uusia sanoja ja termejä kannata säikähtää, ne kyllä ymmärtää pian käytännön kautta. Lisäksi kävin alkeiskurssilla, joka on suositeltavaa, mutta parhaiten oppii tietysti viettämällä aikaa lajin parissa ja muilta purjehtijoilta. Purjehduksen parissa on aidosti aktiivinen ja auttavainen yhteisö. Seuroja lajin parissa on seudullammekin useita. Yhteisen Itämeren vesillä.
Itämeri vähentää suomalaisten stressiä ja tarjoaa elämyksiä
Itämeripäivänä julkaistu tutkimus sen osoittaa – Itämeri vähentää stressiä ja tarjoaa elämyksiä. Yksi merkittävimmistä toimijoista Itämeren suojelussa on John Nurmisen Säätiö. Säätiön toiminta perustuu Itämeren suojeluun ja merikulttuurin vaalimiseen. Sen pyrkimyksenä on vähentää meren ravinnekuormitusta ja suojella meriluontoa konkreettisilla hankkeilla.
Säätiön ja Verianin teettämä kyselytutkimus osoittaa, että Itämeri on suomalaisille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Samalla kuitenkin koetaan, että vastuu meren tilasta kuuluu rannikkovaltioille. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia Itämerellä on meidän suomalaisten arkeen, ja miten hyvin tunnemme Itämeren ympäristöongelmien syitä.
Tutkimus osoittaa selvästi, että lähes puolet suomalaisista kokee Itämeren tuottavan henkilökohtaista hyvinvointia, kuten mielenrauhaa ja luontoyhteyttä. Tutkimukseen vastasi 1041 suomalaista.
Tutustu tutkimukseen paremmin: Suomalaiset nauttivat Itämerestä, mutta sysäävät vastuun sen hyvinvoinnista valtioille - John Nurmisen Säätiö (johnnurmisensaatio.fi)
Mitä voin tehdä Itämeren hyväksi?
Porvoon Itämeripäivällä oli ilo saada vieraakseen John Nurmisen Säätiön viestintäpäällikkö Johanna Suni. Porvoon tapahtuman järjestämispuolelta Hamarin purjehtijoiden viestintävastaava ja Hamarikuplan yrittäjä Milla Jokisaari haastatteli tapahtuman avauksen yhteydessä Johannaa, joka avasi Itämeren tilaa. Itämeri ei voi kovin hyvin ja se kärsii rehevöitymisestä, joka johtuu ensijaisesti maa- ja metsätalouden päästöistä ja laivaliikenteen kemikaalipäästöistä. Johanna kertoi, että Itämeripäivänä Suomessa ja muissa Itämeren rannikkovaltioissa on satoja Itämeripäivän tapahtumia. Esimerkiksi Virossa ollaan aktiivisia ja Tallinnan kaupunki järjestää siivoustalkoita ja Ruotsissa tänä vuonna Prinsessa Victoria on ollut levittämässä kipsiä pelloille Itämeren rehevöitymisen hidastamiseksi.
Keskustelin Johannan kanssa kysyäkseni, mitä konkreettisia asioita voimme kaikki omassa arjessa tehdä huomioidaksemme herkkää Itämerta. Pienillä arjen valinnoilla on merkitystä. Johanna listasi muutamia tapoja, joilla voimme kukin osaltamme vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin:
· Valitsemalla ympäristöystävällisiä pesuaineita ja kosmetiikkaa
· Suosimalla kestävästi pyydettyä kalaa
· Minimoimalla lannoitteiden käyttöä puutarhassa
· Osallistumalla rantojen ja saariston siivoustalkoisiin
Huolehditaan Itämerestä yhdessä
Itämeri tarjoaa meille kaikille hyvinvointia monin tavoin. Veden läheisyys rauhoittaa mieltä, ja veneily tai purjehdus kehittävät niin fyysistä kuntoa kuin henkistä tasapainoakin. Myös luontoelämykset, kuten saaristomaisemat ja linnuston seuraaminen, rikastuttavat elämäämme.
Kuitenkin, jotta voimme jatkossakin nauttia Itämerestä, on meidän yhteinen tehtävämme huolehtia sen hyvinvoinnista. Tehdään siis yhdessä pieniä ja suuria tekoja, joilla turvaamme Itämeren tuleville sukupolville.
Kun pidämme huolta merestä, se pitää huolta meistä.
Pia Hannula, Hamarin Purjehtijoiden jäsen, luonto- ja viestintäihminen
Yorumlar